Unenmaailma: unitutkimuksen tila ja nukkumisen merkitys ihmiselle

Tietoja

Luotu: 23.09.2011 10:26

Viimeksi päivitetty: 12.08.2013 12:06

Sanonta sanoo, että kyllä haudassa kerkiää nukkua. Asia lienee totuudessa lähempänä sitä, että vajaaksi jäävät unet työntävät lähemmäksi hautaa. Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -yksikön johtaja, professori Mikko Härmän mukaan hyvä ja riittävä uni onkin tekijä, joka pidentää elinikää, eli toisin sanoen, pitää pidemmän aikaa aikaa haudan loitolla.

Unesta ja nukkumisesta puhuttaessa, harvemmin kyse lienee kuitenkaan siitä, etteikö ihminen haluaisi nukkua ja tankata hyvää unta. Unen ja nukkumisen ongelmien tavallisuudesta kertovat luvut: Tilapäisestä ja pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii professori Mikko Härmän mukaan noin miljoona suomalaista, 10-15 prosentilla unettomuuden tason on selkeästi ongelmallinen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tietojen mukaan 4-10 %:lla aikuisista unettomuus on pitkäaikainen oire. Duodecim sivulta löytyvän maininnan mukaan asia voidaan esittää myös niin, että joka kolmas suomalainen on kärsinyt vuoden sisällä unettomuudesta ja joka kymmenes yli kuukauden mittaisista unihäiriöistä.

Unettomuus on myös lisääntynyt työikäisten keskuudessa lisääntynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Härmän mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kerran viikossa unettomuutta kokevien määrä on lisääntynyt noin puolella. Unenpituus on lyhentynyt keskimäärin noin 18 minuuttia viimeisen 20 vuoden aikana, työssäkäyvillä luultavasti enemmän. Samalla unettomuuden painoarvo kansanterveydellisenä ongelmana on kasvanut merkittävästi. Unta häiritseviä tekijöitä on alettu tutkia yhä enemmän, sillä syiden selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoidot kehittyvät. Euroopan tasolla uniongelmat ovat Suomessa ja Ruotsissa kaikista suurimpia.

Dosentti Erkki Kronholmin mukaan puolestaan ei ole näyttöä sen suhteen, että koko koko väestön tasolla unenmäärä jäi alityydytetetyksi. Sen sijaan väestön sisällä saattaa olla erityisryhmiä, joiden kohdalla unenmäärä ei ole riittävä. Mistä sitten kohu unen vähyydestä? Dosentti Tarja Stenbergin mukaan tieto on napattu ulkomaisista väitteistä, joita suomalaisten tekemät mittaukset eivät tue. Toisaalta taustalla saattaa olla myös kulttuurisia ja maakohtaisia eroja, joten tulosten soveltaminen Suomeen ei onnistu.

Tutkimusten mukaan nukkumisen vähenemiseen liittymä siirtymä on tapahtunut kahdeksan tunnin porukasta kohti seitsemää tuntia. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan keskimäärin seitsemän tuntia nukkuvat ovat kaikista terveimpiä.

Koonnut Mikael Taylor

-----------------------------