Terveydenhuolto ekologisen kestävyyden edistäjänä / Leena Setälä

AEF 23 3 big

Alustuksen esitysrunko pdf-tiedostona

 

Terveydenhuolto ekologisen kestävyyden edistäjänä

-Leena Setälä

Ilmastonmuutos on terveyskriisi ja globaali uhka kansanterveydelle ja terveyspalvelujärjestelmille. On eettistä pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta niissä maissa, jotka käyttäessään eniten maapallon resursseja vastaavat myös suurimmista päästöistä ja joilla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Toimenpiteisiin on syytä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, joka tuottaa 5 % Suomen kokonaishiilijalanjäljestä.

Ekologisen kestävyyden keskiössä on nopea CO2-päästöjen vähentäminen, jossa tärkeintä on irrottautuminen fossiilisista polttoaineista. Tämä on reitti kohti hiilivapaata sote-palvelujen, ruoan, tarvikkeiden ja lääkkeiden tuotantoa. Useat terveysalan organisaatiot ovat jo käynnistäneet oman ilmastotyönsä, näistä mainittakoon Britannian NHS sekä Health Care Without Harm (HCWH).

Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat osaltaan keino vähentää liikennöinnin päästöjä. Päästövähennysten lisäksi on tärkeää kehittää materiaalien kiertotaloutta, prosessi- ja resurssitehokkuutta sekä vaikuttavuutta. Sairauksien ennaltaehkäisy vähentäisi osaltaan raskaiden terveyspalvelujen käyttöä ja siten säästäisi ilmastoa ja luonnonvaroja. Nämä teemat tulevat esille myös planetaarisesti kestävän kehityksen viitekehyksessä (MacNeill et al, Lancet Planet Health, 2021).

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tavoitteissa on ensi kertaa nostettu esille kestävän kehityksen huomiointi hyvinvointialueiden strategiassa ja hankinnoissa. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan johdon sitoutuminen kestävyyden kehittämisen ohjelmatyöhön ja sen resursointiin omalla alueella. Päästövähennystoimenpiteitä ja kiertotalouden kehittämishankkeita voidaan toteuttaa sote-palveluissa hoidon laatua heikentämättä ja kustannuksia merkittävästi kasvattamatta, saavuttaen jopa kustannushyötyjä. Toimenpiteiden raportointi tekee kestävyystyön näkyväksi. Meneillään olevan EKO-SOTE-hankkeen mukaan yhteiset kansalliset kestävyystavoitteet ja mittarit sekä hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö ovat toivottavia.