Luovuudesta hyvinvointia ja hyvinvoinnista luovuutta / Antti Juvonen & Veila-yhtye

Tietoja

Luotu: 20.02.2023 20:15

Viimeksi päivitetty: 21.02.2023 17:43

Alustuksen pp-esityksen runko tästä linkistä pdf-formaatissa

Avoimen Eettisen Foorumin puheenvuoro

Antti Juvonen, luovuuskasvatuksen professori

LUOVUUDESTA HYVINVOINTIA JA HYVINVOINNISTA LUOVUUTTA

Elämän mielekkyyttä on pohdittu kautta aikojen: miksi ihminen on ja elää, mikä on ihmiselämän tarkoitus ja mielekkyys? Mistä löytyvät hyvinvoinnin ja hyvän elämän avaimet? Yksi vastaus tähän kysymykseen löytynee ihmistä itseään tarkkailemalla: Mistä saamme intoa, voimaa ja tahtoa jatkaa elämää huolimatta aika ajoin vastaan tu-levista vaikeuksista ja ongelmista? Ehkäpä silloin vaistomaisesti toteutamme inhimil-lisyyden syvintä olemusta pyrkimällä kohti merkityksellisiä kokemuksia ja elämyksiä, valinnan ja toiminnan vapautta, itsemme toteuttamista irti kilpailullisuudesta, kaikkia seikkoja, joista elinvoima, voimaantumisen tunteet sekä elämän mielekkyys kumpua-vat.

Tässä puheenvuorossani tarkoitan hyvinvoinnilla lähinnä henkistä tai psykologista hyvinvointia, tyytyväisyyttä elämään ja kykyä toimia niin, että on mahdollista toteuttaa sisäisen motivaation kannustamana niitä asioita, jotka tarjoavat meille tärkeitä elämää ruokkivia elementtejä, nautintoa ja jotakin sellaista, mitä ei mistään muualta voi löytää.

Luonnollisesti henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, eikä niitä ole aiheellistakaan erottaa toisistaan, molemmat tukevat tai horjuttavat toisiaan tilanteen mukaan.

Taitojen- ja taiteiden merkitys inhimilliselle elämälle on suuri, koska ne tuottavat mah-dollisuuksia itseilmaisuun, elämyksiä, tunteiden paloa sekä mielekkyyskokemuksia yhdessä muiden ihmisten kanssa tarjoten näin luonnollisen tavan toteuttaa inhimillisen olemisen ydintä: omaehtoisuutta, yhteisöllisyyttä ja kyvykkyyden, onnistumisen koke-muksia. Vaikka kaikilla ihmisillä ei ole läheistä suhdetta taiteisiin, jokaisella on kui-tenkin taitojen kautta jokin kanava, jolla itsensä ja oman luovuutensa saattaminen muiden ulottuville on mahdollista tarjoten siten edellytyksen hyvinvointiin, onneen ja ta-sapainoiseen elämään. Meillä kaikilla on sisäinen tarve mielen vapauteen ja luovuu-teen.

Taiteiden ja käsillä tuotettujen artefaktien merkitys on suuri paitsi itseisarvoina, myös välineellisesti tuottaessaan vahvoja eheyttäviä kulttuurikokemuksia, joihin liittyvät tunnekokemukset säilyvät läpi elämän ja palauttavat mieleemme tärkeitä ihmisiä, het-kiä ja vuorovaikutustilanteita. Mahdollisuus hyödyntää luovuutta ja taidetta sekä vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurissa lisää elämän omaehtoisuutta, merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyden kokemuksia ja näiden myötä sosiaalista kestävyyttä.

Luomisella ja luovuudella tarkoitan lyhyesti esitettynä uusien ideoiden ja asioiden saat-tamista osaksi todellisuutta, siis keksimistä, luomista ja toteuttamista ennen toteutta-mattomien ideoiden ja ajatusten meressä. Aikojen myötä on usein pidetty luovia yksilöitä jonkinlaisina kylähulluina, jopa vaarallisina. Nykyisin luovuutta ja innovatiivisuutta pidetään suorastaan vaatimuksena monilla urilla menestymiseen.

Miksi toiminnalla taitojen ja taiteiden parissa on niinkin painava merkitys elämässämme?

Selitys löytyy elävästä elämästä: jos mietitte, mitä mieluiten puuhaatte töiden tai työviikon päätyttyä, en luultavasti paljon erehdy, jos vastaukset liikkuvat akselilla käsi-työt, musiikki, tanssi, kuuntelu, laulaminen, soittaminen tai konserteissa käyminen, ku-vataide, maalausharras tai taidenäyttelyissä käynti, teatteri, draama, kirjallisuus, lenkkeily, ruuanlaitto ja elokuvat. Arjesta irrottaudutaan monin eri tavoin. Kaikki mainitut kuuluvat taitojen- ja taiteiden keskeisimpään sisältöön, suorastaan ytimeen ja ne kaikki sisältävät itseilmaisun, mielikuvituksen, eläytymisen, keksimisen sekä luovuuden ulot-tuvuuden joko toisten tuotoksista nauttien tai itse uutta luoden, toimimme silloin joko luovan elementin tuottajina tai siitä nauttijoina, kokijoina.

Kaikkiin edellä lueteltuihin tekemisen lajeihin myös sisältyy omaehtoinen valinnan ja toiminnan vapaus, motivaatio toimia syntyy ihmisestä itsestään, sisäisesti. Sisäsyntyisen omaehtoisen motivaation ansiosta tekemisen olemuksesta häviävät myös suoritta-minen, kilpailu, vertailu, arvostelu, pelko, häpeä, pakottaminen ja kiire. Alitajunnas-samme pyrimme pois suorittajuudesta kohti kokijuutta ja tekijyyttä. Tosin nykyisin näitä luovuuden ja sen synnyttämän hyvinvoinnin pilaajia roikkuu meidän käsissämme (erilaiset älyrannekkeet ja sormukset) muistuttamassa siitä, että riittävä määrä askelia on vielä saavuttamatta.

Miten taidot ja taiteet tuottavat elämäämme yhtä sen kaikkein tärkeintä ulottu-vuutta: mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä?

Ensinnäkin ihminen on ”kädellinen” laji. Käsien käyttö monipuolisin tavoin tarkkuutta ja voimaa vaativissa lajeissa, johti vuosituhansien aikana aivojen koon kasvuun ja sitä kautta antoi lajillemme mahdollisuuden kehittyä planeettamme vallitsevaksi ja hallit-sevaksi, kenties jopa koko planeetan lopulta tuhoonkin vieväksi lajiksi. Kädellisenä oleminen pitää siis sisällään jo tekemisen elementin, mikä puolestaan johtaa väistä-mättä toistettaessa riittävästi taitojen kehittymiseen. Taidot vievät pitkälle hioutuessaan jo hyvin lähelle taiteen rajaa. Pieni luovuuden, omaperäisyyden ja mielikuvitukselli-suuden tai uuden merkityksen elementti nostaakin taitavasti käsillä tehdyn objektin tai-deteokseksi. Arjen toimissa tarpeellinen tuotos alkaa saada muita kuin alkuperäisen työkalun tai vaikkapa metsästysaseen merkityksiä: näitä ovat esimerkiksi kauneus ja muiden aistien avulla havaittavat ulottuvuudet. Mitä ilmeisimmin jousesta nuolia am-muttaessa lähtenyt ääni on johtanut vähitellen musiikki-instrumenttien kehittelyyn, jossa nuolen irrottamisen sivuääni onkin kohonnut pääosaan ja muuttanut koko idean aseesta kuuloon perustuvaksi mielihyvän lähteeksi, soittimeksi.

Toiseksi aikaisemmin luettelemani töiden jälkeen harrastetut asiat koskettavat meitä sisimmässämme jollakin tavalla. Haastaessamme itseämme, ja voittaessamme oman haasteemme, on palkintona nautinnon tunne ja hyvä mieli. Olemme siis osoittaneet kyvykkyytemme itsellemme ja saavuttaneet pystyvyyden, pärjäämisen ja onnistumisen kokemuksia, jotka kaikki vahvistavat itsetuntoamme.

Taidot ja taiteet tarjoavat meille inhimillisyyteen sidoksissa olevia haasteita, joihin vas-taamalla kehitymme sekä fyysisesti, että henkisellä tasolla. Tämä puolestaan juontaa ihmisen kehitys- ja sosiaalistumisprosesseihin: kasvaessaan lapsi omaksuu ympäröivän kulttuurin tavat, käyttäytymisnormit, arvot ja asenteet. Aivan samalla tavalla hän en-kulturoituu musiikkiin, ja kaikkiin muihin taiteisiin, niiden merkityksiin, ulottuvuuk-siin ja sääntöihin, siihen miten, milloin ja miksi niitä käytetään, mitkä ovat niiden säännönmukaisuudet ja poikkeukset. Näistä kaikista meille syntyy kokemuksia, jotka myöhemmin muokkautuvat merkityksellisiksi muistoiksi. Kasvu- ja sosiaalistumisproses-sin myötä yksilölle kehittyy myös inhimillinen perustarve kuulua johonkin yhteisöön ja sitä kautta kerätä itselleen sosiaalista pääomaa, ystäväverkostoa ja vertaisryhmiä. Yhteisöllisyys psykologisena perustarpeena on tärkeä osa inhimillisyyttä, elämää ja hyvinvointia.

Taitojen ja taiteiden terapeuttinen ulottuvuus

Taitojen ja taiteiden kenttä ulottuu taitojen oppimisesta ja kehittymisestä ja niiden ym-märtämisestä aina kohti taiteiden tarjoamia tunnemyrskyjä, niiden sisältämiä merkitys-suhteita ja emotionaalisia yhteyksiä. Näihin kuuluvat myös taiteiden mielen toimintaan ja hyvinvointiin liittyvät merkitykset. Kuvataideterapia avaa mielen lukkoja, musiikki tarjoaa ihmiselle tyhjiä rakenteita, jotka yksilö voi täyttää omilla merkityksillään. Nämä voivat olla jo lapsuudesta peräisin olevia tärkeitä, merkityksellisiä ja miellyttä-viä muistoja, jotka auttavat mielen tasapainon palauttamisessa kymmenien vuosienkin jälkeen. Näin taidot ja taiteet tarjoavat luonnollisen tavan toteuttaa inhimillisen olemi-sen ydintä: elää tasapainoisena ja hyvinvoivana, niin kuin ihminen.

Ne kykenevät avaamaan sielumme korkeampiin ulottuvuuksiin kohottamalla miel-tämme yhä uudelleen yhteyteen eletyn elämän eri tapahtumiin, ihmisiin, inhimillisiin kokemuksiin ja ulottuvuuksiin – sellaisiin menneisiin tapahtumiin, joita emme edes tienneet muistavamme. Taiteesta ja itsensä ilmaisemisesta nauttiminen erottaa ihmisen kaikista muista maapallon lajeista: tämä perustuu pitkälti vaikeaselkoisten asiayhteys-ketjujen ja elementtien ymmärrykseen. Taiteiden esteettisten ulottuvuuksien pohdinta vie meidät helposti elämän syvimpien kysymyksien äärelle, tärkein näistä kysymyk-sistä lienee: mitä merkitsee olla ihminen?

Ihmisen elämän dialektiikka

Ihmisen elämälle on ominaista dialektiikka, tasaisten vaiheiden ja kriisien vaihtelu. Niistä selviytymisessä itseilmaisun, luovuuden, merkityksellisten kokemusten, yhteisöllisyyden ja yleisemmin taiteiden ja taitojen merkitys korostuu: ne auttavat järjestä-mään kaoottisia kokemuksia ja muuttamaan ne rakentavaksi osaksi elämänkulkua. Yksi ihmisen hyvinvoinnin ulottuvuus on kokemusten rikkaus, josta voimme nauttia mielikuvien ja muistojen kautta vuosikymmentenkin jälkeen.

Puhe luovuudesta hyvinvoinnin tuottajana on erittäin aiheellista, sillä ihmisellä on inhimillinen tarve ilmaista omia pyrkimyksiään, ajatuksiaan ja ideoitaan, sanalla sanoen itseilmaisun tarve. Voisi sanoa, että ihmisen sisään on rakennettu tietynlainen itseil-maisuautomaatti, nimittäin usein huomaa laulelevansa, hyräilevänsä tai viheltelevänsä jostain korvaan tarttunutta melodiaa kävellessään, työskennellessään tai keskittyessään johonkin tekemiseen. Toisinaan jokin tuoksu, kosketus tai sävelmä kuljettaa meidät kauas tästä hetkestä ja saattaa tuottaa tunnemyrskyn, joka purkautuu kyynelinä tai jo-nakin muuna inhimillisten tunteiden ilmaisuna.

Tunteiden välityksellä taas olemme yhteydessä ja vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa ja ymmärrys tunteiden tärkeydestä hyvinvoinnille on noussut ja nousee edelleen koko ajan suuremmaksi myös tutkimuksien kautta. Tunteet sitovat elä-mämme merkitykselliset asiat, kokemukset, henkilöt, tapahtumat, tunnemyrskyt, on-nen ja pettymyksen tunteineen kokonaisuudeksi. Näitä sitten psyykkiset sisäiset pro-sessimme koettavat tasapainottaa ja muodostaa niistä harmonisen kokonaisuuden. Tai-tojen ja taiteiden kautta pääsemme tutkiskelemaan omia tunteitamme ja tunnistamaan niitä erilaisten itseilmaisun myötä syntyvien ja purkautuvien mielleyhtymien kautta.

Itseilmaisun tarve on yhtä todellinen kuin nälkä, jano tai muut elämän välttämättömät edellytykset. Ihminen, joka uskaltaa toteuttaa ja ilmaista omia ajatuksiaan, kykenee niiden avulla synnyttämään mielikuvia, ajatusrakennelmia, kuvia, musiikkia tai muita ideoita: siis luomaan jotakin uutta. Tätä itseilmaisun ja uuden keksimisen tarvetta ja kykyä on kutsuttu luovuudeksi. Voidaan siis sanoa, että luovuuden tarpeen tyydyttäminen tuottaa hyvinvointia tarjotessaan yksilölle keinon ilmaista syvimpiä sielunmai-semiaan, tuntemuksiaan, ajatuksiaan ja toiveitaan, siis: inhimillisiä asioita. Niistä puo-lestaan syntyy voimakkaita elämyksiä sekä luovalle yksilölle itselleen, että niille yh-teisön jäsenille, joilla on mahdollisuus nauttia näistä tilanteista.

Luovuuden edellytyksiä

Luovuus puolestaan, päästäkseen purkautumaan ulos yksilön sisäisestä maailmasta, edellyttää olemassaololta ja hyvinvoinnin asteelta eräitä peruselementtejä. Näitä ovat

fysiologiset tarpeet (ruoka ja, juoma), turvallisuus, yhteenkuuluvuuden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen), ja näitä vielä tärkeämmät arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen) itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön). Luovuus, jota myös suurelta osaltaan itsensä toteuttami-nenkin edustaa, heikkenee, mikäli mainitut Maslowin tarvehierarkiaksi kutsutun aja-tusrakennelman elementit eivät toteudu.

Aikanaan puhuttiin luovuudesta ainoastaan jumaluuden yhteydessä, sittemmin luo-vuutta lietsovien muusien merkityksestä, vähitellen uppoutuen luovuustutkimuksessa yhä syvemmälle ihmisyyden ulottuvuuksiin erilaisten psykologian ja monien muiden tieteiden lähestymistapojen kautta. Onneksi puhutaan myös arkipäivän luovuudesta, millä tarkoitetaan niitä käytännön ratkaisuja, joita kaikissa ammateissa tehdään eteen tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi, näin luovuus ei jää normaalin elämän ulkopuo-liseksi, joidenkin ”superlahjakkuuksien” hommaksi, vaan luovuus koskettaa meitä jo-kaista jokapäiväisen elämämme tilanteissa.

Mitä syntyy kaikesta tästä hyvinvoinnin, luovuuden, itseilmaisun ja erilaisten tar-peiden tyydyttämisen sekamelskasta?

Siitä syntyy merkityksellisten muistojen, kokemuksien ja elämysten ketju ja kokoelma, jonka tavoitteena on psyyken prosessien avulla eheyttää ihmisen persoona ja elämismaailma yksilöä tyydyttäväksi, onnelliseksi ja harmoniseksi kokonaisuudeksi. Sen puitteissa hän osaa nauttia omasta sekä muiden luovuuden tuottamasta hyvinvoinnista sekä siksi kohoavan hyvinvoinnin mahdollistavasta yhä lisääntyvästä luovuudesta ja itseilmaisusta merkityksellisten kokemusten ympäröivässä elämän kentässä.

Muistin merkityksiä

Elämää ruokkivan merkityksellisen kokemuskentän muodostuminen perustuu muistiin ja sen toiminnalle ominaiseen muokkautuvuusjärjestelmään. Muistaminen on pikem-minkin tunteisiin vetoava kuin älyllinen prosessi, sillä esimerkiksi kokemukset soitta-jana tai kuulijana nostavat mieleemme tärkeitä elämäntapahtumia ja niillä on vahva eheyttäviä elämyksiä tuova merkitys. Tärkeiden tapahtumien muistot seuraavat meitä lapsuudesta vanhuuteen palauttaen mieleen ihmisiä ja kokemuksia nivoutuen osaksi identiteettiämme ja auttaen sen rakentamisessa.

Luovuudesta ja itsensä ilmaisemisesta syntyneet muistot rakentavat elämästämme it-semme näköisen, sillä ne eivät palaudu mieleen itsensä vuoksi, vaan siksi, että ne li-säävät identiteettiimme jotakin olennaista samalla tuottaen hyvinvointia. Näin siis luo-vuus lisää hyvinvointiin turvallisuudentunnetta, toimii vastoinkäymisissä puskurina auttaen meitä hyötymään koko kykyjen potentiaalistamme.

Muistamiseen läheisesti liittyvä mielikuvituksen synteesejä luova luonne auttaa ih-mistä kokoamaan sekä vastoinkäymiset että hyvät hetket eheäksi kertomukseksi. Tärkeintä ei ole, ovatko muistot ”totta”, vaan se, miten ne sopivat elämäntarinaamme. Merkityksellisiin kokemuksiin kytkeytyneiden muistojen eheyttävillä mahdollisuuk-silla on erityinen arvo pirstaloituneessa maailmassamme. Muistijäljen synnyttävä elä-mys on kokemus, joka kuuluu yksityisyyteen liitettyjen asioiden joukkoon. Se pakenee määrittelyjä, eivätkä sanat tunnu riittävän välittämään sitä ainutlaatuista tunnelmaa, joka elämyksen syntyyn liittyy. Elämyksillä on yhteisiä piirteitä, kuten unohtumatto-muus, erityisyys, korvaamattomuus, toistumattomuus sekä poikkeaminen arkikoke-muksista. Kaikki nämä tekijät antavat elämyksille erityisen tunnevarauksen, joka säi-lyy samanlaisena läpi elämän.

Taiteista musiikki sisältää runsaasti psyykkistä energiaa, jota voidaan ottaa käyttöön myöhemminkin. Musiikki, sen kuuleminen tai esittäminen kietoutuvat elämänkulkuun, jolloin sen aktivoima mielikuvitus antaa välineet kriisien ja ongelmien luovaan käsittelyyn. Musiikki herättää vahvoja tunteita ja vapauttaa kuuntelun, tanssin ja laulamisen kautta kehoon erilaisia onnellisuushormoneja: oksitosiinia, serotoniinia ja endorfiineja.

Musiikki, kuten muutkin taiteet operoivat mielikuvituksen maaperällä, joka sijaitsee havaintojen, muistin, ideoiden sekä tunteiden ja metaforien risteyksessä. Taiteita ja taitoja hyödyntävä luovuudesta kumpuava, itseilmaisuun perustuva ainutlaatuinen ominaisuus on sekä ahdistuksen ilmentäjä että helpottaja, tarjoten ihmispsyykelle välineitä irtautua ahdistavista kokemuksista sekä käsitellä niitä ei-verbaalisten tuntemusten, muistojen ja mielikuvien avulla.

Siksi taiteet ja taidot tulisikin huomioida elementtinä, jonka ideaali olisi sellainen ihmistä eheyttävä elinikäinen suhde luovuuteen ja itseilmaisuun, joiden hyvinvointia tasapainottavat vaikutukset kulkisivat läpi elämän lapsuudesta aina vanhuuteen ja elämän päättymiseen saakka.

Kirjallisuus

Amabile, T. 1990. Within you, Without You: The Social Psychological Creativity, and Beyond. In M. Runco & R. Albert, (eds.) Theories of Creativity. Thousand Oaks, CA: Sage.

Amir, D. 1996. Experiencing music therapy: Meaningful moments in music therapy process. In Qualitative music therapy research: Beginning dialogues. M. Langenberg, K. Aigen & J. F. Gilsum (eds.), NH: Barcelona Publishers, 109–130.

Baumeister, R. F., Vohs, K. D., Aaker, J. L., & Garbinsky, E. N. 2013. Some key dif-ferences between a happy life and a meaningful life. Journal of Positive Psychology. https://doi.org/10.1080/17439760.2013.830764

Baumeister, R. F., & Leary, M. R. 1995. The Need to Belong: Desire for Interpersonal Attachments as a Fundamental Human Motivation. Psychological Bulletin. https://doi.org/10.1037/0033-2909.117.3.497

Bereiter, C & Scardamalia, M. 1993 Surpassing ourselves. An inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago Il: Open Court.

Boden, M. 1990. The Creative Mind. London: Sphere Books.

Csikszentmihàlyi, M. 1990. The Domain of Creativity. In M. Runco and R. Albert (eds.) Theories of Creativity. Thousand Oaks, CA: Sage.

Csikszentmihàlyi, M. 1992. The flow experience and its significance for human psy-chology. In M. Csikszentmihàlyi and I. Csikszentmihàlyi (eds.) Optimal experience: Psychological studies of flow in consciousness. Cambridge, MA: Cambridge University Press.

Csikszentmihàlyi, M. & Sawyer, K. 1995. Creative Insight: The Social Dimension of a Solitary Moment. In R. J. Sternberg & J. E. Davidson (eds.) The Nature of Insight. Cambridge, MA.: A Bradford Book, The MIT Press.

Ferguson, E. S. 1992. Engineering and the mind's eye. Cambridge, MA: The MIT Press.

Freeman, C. 1999. The crystallizing experience: a study of musical precocity. Gifted child quarterly 43 (2), 75–84.

van Goethem A. & Sloboda J. 2011. The functions of music for affect regulation. Mu-sicae scientiae 15 (2), 208–228.

Goel, V. 1995. Sketches of Thought. Cambridge, MA: MIT Press.

Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen: älykkään toi-minnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY.

Harrington, D. 1990. The Ecology of Human Creativity: A Psychological Perspective. In M. Runco & R. Albert (eds.) Theories of Creativity. Thousand Oaks, CA: Sage.

Heintzelman, S. J., & King, L. A. 2014. Life is pretty meaningful. American Psycholo-gist. https://doi.org/10.1037/a0035049.

Josselson, R. 1995. Imagining the real: Empathy, narrative, and dialogic self. In Inter-preting experience. R. Josselson & A. Lieblich (eds.) Thousand Oaks, CA: Sage, 27–44.

Jung, C. G. 1991 [1964]. Symbolit: piilotajunnan kieli. Helsinki: Otava.

Juslin, P., Liljeström, S., Västfjäll, D., Barradas G. & Silva A. 2008. An experience sampling study of emotional reactions to music: Listener, music, and situ-ation. Emotion 8 (5), 668–683.

Jussilainen, A., Nätkinniemi M., Tirkkonen, T., Stiller, I. & Vilmilä F., 2018. Nuori taidetoiminnassa. Teoksessa Lasten ja nuorten säätiö (toim.): Avaimia omaan polkuun – taidetoiminta nuorten elämäntaitojen tukena.

Kallio, M. 2005. Ajatus kuvasta: Kuvan merkityksen pohdintaa kasvatuksen konteks-tissa. Väitöskirja. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekun-nan tutkimuksia 262. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Keyes, C. L. M., Shmotkin, D., & Ryff, C. D. 2002. Optimizing Well-Being: The Em-pirical Encounter of Two Traditions. https://doi.org/10.1037/0022-3514.82.6.1007.

King, L. A., & Napa, C. K. 1998. What Makes a Life Good? Journal of Personality and Social Psychology. https://doi.org/10.1037/0022-3514.75.1.156.

Laitinen, L. 2017a. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaiku-tuksista. https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2019/01/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-sosiaaliseen-hyvinvointiin-tietokortti-21112017-1.pdf (Luettu 16.2.2023)

Laitinen, L. 2017b. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys [verkkoaineisto]. Te-oksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi. Tai-deyliopisto. Kokos-julkaisusarja 1/2017, 85–98.

Lawson, B.1990. How Designers Think. Oxford: Butterworth Architecture.

Lévi-Strauss, C. 1967. The Savage Mind. Chicago: The University of Chicago Press.

Malmivirta, H. 2017. Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvin-vointiin [verkkoaineisto]. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi. Taideyliopisto. Kokos-julkaisusarja 1/2017, 47–58.

Martela, F. 2014. Itseohjautuvuusteoria eli onnellisen elämän kolme keskeisintä teki-jää. https://frankmartela.fi/2014/04/04/itseohjautuvuusteoria-eli-kolme-vastausta-siihen-mika-tekee-ihmisen-onnelliseksi/ (Luettu 16.2.2023).

Martela, F., & Ryan, R. M. 2016. The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Beneficence, and the Enhancement of Well-Being. Journal of Per-sonality. https://doi.org/10.1111/jopy.12215.

Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. 2018. Meaningfulness as Satisfaction of Au-tonomy, Competence, Relatedness, and Beneficence: Comparing the Four Satisfactions and Positive Affect as Predictors of Meaning in Life. Journal of Happiness Studies. https://doi.org/10.1007/s10902-017-9869-7.

Progoff, I. 1973a. Jung, synchronicity, and human destiny: C. G. Jung’s theory of meaningful coincidence. New York: Julian.

Progoff, I. 1973b. The symbolic and the real: a new psychological approach to the fuller experience of personal existence. New York: McGraw-Hill.

Ryan, R. M., & Deci, E. L. 2019. Supporting autonomy, competence, and relatedness: The coaching process from a self-determination theory perspective. In S. English, J. M. Sabatine, & P. Brownell (eds.) Professional coaching: Prin-ciples and practice. Springer Publishing Company, 231–245.

Sternberg, R. & Lubart, T. 1999. The Concept of Creativity: Prospects and Paradigms. In R. Sternberg (ed.) Handbook of Creativity. Cambridge: Cambridge Uni-versity Press, 3–15.

Weisberg, R. 1999. Creativity and Knowledge: A Challenge to Theories. In R. Stern-berg (ed.) Handbook of Creativity. Cambridge: Cambridge University Press.