Läsnäolon kokemukset yhdistämässä ihmisiä ja organisaatioiden luovuutta / 16.9.2019 / Virpi Koskela
- Tietoja
- Luotu: 18.09.2019 19:37
- Viimeksi päivitetty: 18.09.2019 20:34
Läsnäolon kokemukset yhdistävät ihmisiä ja lisäävät organisaatioiden luovuutta
Mitä jos alkaisimme kiinnittää enemmän huomiota kykyymme olla läsnä? Mitä jos sitä kautta syventäisimme yhteyttämme sekä itseemme että itsemme ulkopuoliseen maailmaan? Mitä jos oppisimme aidosti läsnäoloomme liittyvistä haasteista? Kun tulemme tietoisiksi läsnäolostamme – tai sen puutteesta – on mahdollista muuttaa kohtaamistemme laatua. Siihen vaaditaan aikaa, tilaa ja erilaisia, rohkeitakin kokeiluja.
Virpi Koskelan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (innovaatiojärjestelmät) vuonna 2018 valmistunut filosofian tohtorin väitöskirja Tapping experiences of presence to connect people and organizational creativity keskittyy tutkimaan yksilöllisten läsnäolon kokemusten suhdetta organisaatioiden luovuuteen. Monitieteellinen tutkimus kuvaa läsnäolokokemusten pääteemoja ja -sisältöjä, niiden yhteyksiä luovuuteen sekä ns. autenttiseen johtajuuteen. Tutkimuksen mukaan läsnäolon kokemusta tarvitaan, jos ja kun halutaan muuttaa olemassa olevaa ajattelua ja toimintaa vastaamaan ns. ilkeisiin ongelmiin (wicked problems) ja globaaleihin haasteisiin.
Tutkimusaineisto koostuu eri-ikäisten ja erilaisissa ammateissa tai asemassa toimivien ihmisten yksittäisistä läsnäolon kuvauksista, haastatteluista ja osallistavissa työpajoissa kerätyistä kokemuksista. Mukana on ollut satoja ihmisiä ympäri Suomea. Työpajoissa on käytetty apuna erilaisia soveltavan taiteen ja hiljentymisen menetelmiä.
Käytäntölähtöisen, laadullisen ja monitieteellisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että läsnäolon kokemukset lisäävät osallistujien kykyjä tulla tietoisemmiksi yhteyksistään itseen, toisiin ihmisiin ja ympäristöön – asioihin, jotka ovat organisaatioiden luovuuden olennaisia osia. Näitä ovat mm. dialogisuus, taito vaihtaa näkökulmaa ja yhteisöllinen kokemusten jakaminen (yhteinen jakamisen tila). Yhteisessä jakamisen tilassa tärkeää on, että ihmiset voivat kyseenalaistaa esim. työnsä toimimattomia systeemejä ja kehittää yhdessä tilalle parempia – käytännön kokemuksen avulla. Yhteinen jakamisen tila voi luoda mahdollisuuksia tarvittaville muutoksille organisatoristen, yhteisöllisten, globaalien tai planetaaristen haasteiden keskellä, koska se synnyttää luovuutta.
Suomalaisesta, usein kovasti suorittavasta työelämästä puuttuu samanarvoisuuteen perustuvia jakamisen tiloja, kokemuksen jakamisen ja ymmärtämisen lisäämisen ’keitaita’. Niiden avulla voitaisiin säästää suuri määrä resursseja sekä hyödyntää työntekijöiden hiljaista tietoa, (oman työkokemuksen) asiantuntijuutta työn kehittämisessä ja innovoinnissa. Samalla luotaisiin työyhteisölle yhteisöllisyyden, samanarvoisen kuulemisen, kuuntelemisen, ymmärtämisen/empatian, merkityksellisyyden ja oivaltamisen paikkoja. Yhteisen jakamisen tilat vahvistavat työssä tapahtuvia merkityksellisyyden kokemuksia – sekä motivaatiota, sitoutumista ja laatua. Ne mahdollistuvat parhaimmillaan kuitenkin vasta kiireettömyydessä ja tyyneydessä, tiloissa, joita nyky-yhteiskunnassa on vaikea löytää. Yhteisön jäsenten läsnäolo näyttäytyy usein eräänlaisena suorittamisen vastakohtana, mikä on paradoksaalista työelämän tehostumisen keskellä.
Läsnäolon hiljaisen tiedon kokemuksista oppiminen ei ole mekanistinen, digitaalinen taito, vaan elävä kehollinen kokemus, joka liittyy mielen hiljentämiseen, kuuntelemiseen, tietoiseen havainnointiin, vastaanottamiseen, hyväksymiseen ja jakamiseen. Epävarmoina aikoina läsnäolon kokemus opettaa meitä yhdistymään niin ’sisäiseen’ kuin ’ulkoiseen luontoomme’ – ja samalla se auttaa meitä ns. egosysteemisestä ajattelusta ekosysteemiseen ajatteluun, oma etu edellä -ajattelusta yhteiseen hyvään. Tove Janssonin kirjoittaman Taikatalven Tuutikin sanoin: Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.
***
Väitöskirja on julkaistu yliopiston Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjassa numero 808. ISBN 978-952-335-259-9, ISBN 978-952-335-260-5 (PDF) ja ISSN 1456-4491. Väitöskirja on luettavissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTPub-julkaisuarkistossa URN-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-260-5
Maaliskuun 2019 ohjelmassa Tastula-Flinkkilä (YLE) Virpi puhumassa läsnäolosta ja työelämästä: https://areena.yle.fi/1-4589823
Yhteystiedot:
Virpi Koskela, 040-1860779 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Nettisivut: www.lasnaolotila.com