Miten onnellisuus liittyy terveyskäyttäytymiseen, sairausriskeihin ja eliniän ennusteeseen? / 11.3.2013 / Pekka Mustonen

Tietoja

Luotu: 12.03.2013 11:48

Viimeksi päivitetty: 12.08.2013 12:06

Foorumilla vieraana Pekka Mustonen, LT, toimitusjohtaja (Duodecim).

Miksi pitäisi olla onnellinen? Onnellisuuden ja hyvän elämän tavoittelu on ollut antiikin filosofien kirjoituksista lähtien yksi ihmiselämän keskeisistä tavoitteista ja myös oikeuksista. Tavoite on hyvä mutta edellytyksiä, keinoja, välineitä ja taitoja onnellisuuden saavuttamiseksi on tutkittu tieteellisesti vasta vähän aikaa. Tutkimusaiheena onnellisuus on kuuma, sillä onnellisuus tuottaa terveyttä ja menestystä. Kysymykset syy-seuraus-suhteista herättävät intohimoja sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla.

KATSO VIDEOTALLENNE TILAISUUDESTA: video.pohjoiskarjala.net

Alustuksen pp-esitys (pdf-tiedostona)

Alustuksen tiivistelmä (pdf-tiedostona)

Myönteisyys on valttia

Kielteisyys on osittain peritty ja osittain opittu asenne ja reaktiotapa suhteessa elämään ja päivittäisiin tapahtumiin. Huono onni ja ikävät elämänkokemukset voivat lisätä kielteisyyttä ja aiheuttaa katkeruutta ja toivottomuutta. Kielteisyyden vastakohta ”myönteisyys” taas liittyy vahvasti yleiseen hyvinvointiin, onnellisuuteen ja terveyteen. Myönteiset tunteet ovat usein jaettuja ja liittyvät rakkauteen, iloon, toivoon, anteeksiantamukseen, myötätuntoon, uskoon, kunnioitukseen ja kiitollisuuteen mutta myös hyvin subjektiivisiin tunteisiin, kuten innostukseen, tyytyväisyyteen ja osaamisen tunteeseen. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteiset ihmiset voivat raskaankin henkisen tai fyysisen taakan alla kokea vahvaa uskoa parempaan tulevaisuuteen ja kokea elävänsä hyvää ja onnellista elämää. Myönteisyys ja kielteisyys liittyvät myös terveyteen, sillä tutkimusten mukaan mitä enemmän tuntemukset ja ajatukset pyörivät kielteisten asioiden parissa, sitä vähemmän toteuttaa arkisissa valinnoissaan asioita, joilla on myönteinen vaikutus terveyteen.

Voiko positiivisuutta lisätä ja voiko negatiivisia reaktiotapoja ja asenteita muuttaa?

Totta kai voi ! Kautta historian ihmiset ovat omaehtoisesti kehittäneet itseään, sosiaalisia taitojaan, yhteistyötaitojaan, onnentaitojaan ja kykyään sietää vastoinkäymisiä. Suomalaiset yritykset investoivat miljoonia euroja vuosittain esimiesvalmennuksiin ja työntekijöiden koulutukseen juuri näihin taitoihin ja asenteisiin liittyen. Esimiesten pitäisi oppia sietämään vastoinkäymisiä, hillitä itsensä konfliktitilanteissa, osata kuunnella ja kääntää ongelmat haasteiksi, joista selvitään. Näiden koulutusten osalta ongelma on, että ne kohdistuvat pääsääntöisesti siihen ihmisjoukkoon, jolla nämä ominaisuudet ja asenteet ovat jo niin hyvin kohdillaan, että työnantaja haluaa heistä kouluttaa esimiehiä. Kielteisiin ja yhteistyökyvyttömiksi katsottuihin ns. hankaliin tyyppeihin ei ole tähän mennessä haluttu juurikaan investoida. Monet vastoinkäymisten hallintaan, kielteisyyteen ja myönteisyyteen liittyvät taidot ovat lisäksi sellaisia, että ihmisillä ei ole aikaisemmin ollut ymmärrystä, että nämä asiat liittyvät olennaisesti myös henkiseen hyvinvointiin ja selviytymiseen elämässä yleensä.  Ei ole myöskään ole ollut tietoa, että näihin asioihin voi ainakin osittain vaikuttaa. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn laajan kirjallisuuskatsauksen mukaan onnellisuudesta noin puolet määräytyy geneettisesti, n. 10% liittyy ulkoisiin olosuhteisiin ja peräti 40% voi olla opittavissa.

Tekstit: Pekka Mustonen