Miksi olemme töissä? - Terveydenhuollon tukijalat (1/2) / 22.10.2012
- Tietoja
- Luotu: 24.10.2012 14:20
- Viimeksi päivitetty: 12.08.2013 12:06
Potilaiden tutkimus ja hoito eivät olisi mahdollisia ilman tukipalveluita: hallinto- henkilöstö-, ravinto-, siivous- ja vaate-, talous, tekniset-, tila- ja toimistopalvelut ovat välillä näkymättömiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tukijalkoja. Jos yksikin näistä ei toimi tai puuttuu, muu toiminta alkaa vahvasti ontua tai jopa estyy. Miten eri sektoreiden ammattilaiset näkevät työnsä osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja työnäkyä?
Alustajina ja panelisteina foorumissa oli talon oma henkilöstö:
Jokainen organisaatio tarvitsee toimiakseen tukipalveluja. Tukipalvelut tukevat ydintoimintaa tuottamalla palvelua, joka mahdollistaa ydinpalvelujen työolosuhteet.
Suomen sairaanhoitopiireissä on useita hankkeita, joissa selvitetään sairaalan tukipalvelujen roolia. Hankkeiden tavoitteena on saada hoitohenkilöstö hoitotyöhön ja tukipalvelujen tehtävät selkeästi tukemaan ydintehtävää. Hankkeissa selvitetään tehtäväjakoa eri ammattiryhmien välillä. Lisäksi hankkeissa kiinnitetään huomiota tehtäviin, joita ei ole selkeästi määritelty minkään ammattiryhmän tehtäväksi tai työtehtävä on pirstaloitunut useammalle ammattiryhmälle.
Siivous- ja vaatepalveluyksikkö on yksi osa kuntayhtymän tukipalvelujen toimintaa. Laitoshuoltajat vastaavat korkeatasoisista puhtauspalveluista ja muista alaan liittyvistä oheispalveluista osana kuntayhtymän tarjoamaa kokonaispalvelua. Palvelut tukevat sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen päätehtävän onnistumista.
Irma Tikka-Kontkanen, atk-asiakasvastaava
PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelumme limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköisen potilastietojärjestelmän merkitys on suuri, sillä se on terveydenhuollon ammattilaisen keskeinen päivittäinen työkalu. Siksi tarvitaankin hyvin toimiva ja helppokäyttöinen tietojärjestelmä, joka tukee potilaan hyvää hoitoa. Meillä on käytössä alueellinen potilastietojärjestelmä, jossa tieto saadaan siirtymään alueella luotettavasti ja nopeasti. Näin potilaan kokonaishoito on helpottunut suuresti. Järjestelmän käytettävyyttä toivotaan parannettavan edelleen, jotta käyttö olisi sujuvaa ja vaivatonta. Tämä tuo jatkossakin haasteita ohjelmiston kehittäjälle. Voidaankin kysyä, onko ohjelma oikeastaan koskaan valmis.
Mediatrin käyttöönottoprojekti on ollut monivivahteinen ja rikastuttava kokemus meille kaikille kehittämistyössä mukana olleille. Näin jälkeenpäin ajatellen on ollut hienoa saada olla mukana isossa projektissa. Mediatrituessa toimiessamme meille on tullut tutuksi käyttäjien tunnekirjo laidasta laitaan ohjelmiston käyttöä opetellessa. Nyt ohjelma alkaa olla jo suurimmalle osalle tuttu ja alamme kuulla terveydenhuollon henkilöstöltä myös positiivista palautetta sen käytöstä. Myös tulevaisuudessa meidän on yhdessä etsittävä niitä kohtia, joissa työtä voidaan tehostaa ICT:n avulla myös terveydenhuollossa. On mietittävä miten arjen työt saadaan tehtyä helpommin ja nopeammin tai siirrettyä osittain kansalaiselle itselleen tehtäväksi. Sähköisen asioinnin palveluita tulee lisätä sinne missä se on järkevää. Meillä on olemassa jo nyt hyviä ratkaisuja tähän. Esimerkkinä mainittakoon Medinet-palvelu, jonka käyttö on laajenemassa alueella lähivuosina. eReseptin käyttöönotto ja Kansalliseen Terveysarkistoon liittyvä muu kehitystyö on valtakunnallisesti ajatellen alueellamme edistyksellistä.
Meille organisaationa on tärkeää, että asiakkaamme saavat hyvää ICT-palvelua. Tämän vuoksi henkilökuntamme toiminta on oltava asiakaslähtöistä ja asiakaspalveluun tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Hyvä asiakkuuksien hoito ja asiakkaan huomioiminen on meidän kaikkien tehtävänä.
Hannele Heikkinen – Ritala, ravintopalvelupäällikkö
Ravintopalvelut 2012
- Tikkamäen ravintopalvelu, sisältyy myös Paiholan yksikkö
- Honkalammen ravintopalvelu
- Talousarvio 4,8 miljoonaa euroa
- Aterioita tarjotaan noin miljoona / vuosi
- Henkilökuntaa on 58 henkeä yhteensä
Perustehtävä on potilasruuan valmistus ja henkilöstöruokailu. Lisäksi valmistamme tilaustarjoiluihin aterioita tarjoiltuna ja erilaisia kahvitarjoiluja kahvileipineen. Potilasateriat vähenevät ja ns. välipalatarjoilu lisääntyy, joka aiheuttaa lisätyötä keittiöllä. Ravintopalvelu tuottaa terveyttä edistävää ruokavaliota ja lisäksi tarjoamme sydänmerkkiaterioita. Uusi ravitsemushoitosuosituksen mukainen ruokalista dieettiruokineen otettiin käyttöön helmikuussa 2011.
Ruokailuosion toteutus on osastoilla ja ruokapalveluissa. Ruuan aistittava laatu ja ravintosisältö korostuvat yhtä tärkeinä. Perusruokavalio vähentää kansansairauksien vaaratekijöitä ja sopii useimmille. Ruokapalveluiden tehtävänä on elintarvikkeiden hankinta, ruokalistasuunnittelu, ruuanvalmistus ja -jakelu sekä laadun seuranta ja asiakastyytyväisyyden mittaus.
Antti Turunen, johtajaylilääkäri
Tukipalveluissa on alueita, jotka ovat lähempänä sairaanhoitoa kuin ensiajattelulla tulisi mieleen. Ne voidaan käytännössä lukea osittain sairaanhoidoksi, vaikka juridisesti eivät sitä olisikaan. Esimerkiksi ravitsemus on olennainen osa potilaan hoitoa ja aliravitsemus on selkeä ongelma, joka hidastaa tai voi estää esimerkiksi haavojen tai vammojen paranemista. Tutkimusten perusteella tämä on sairaalahoidossa valitettavan yleistä.
Tietotekniikkaa on kaikkialla ja ilman sitä olisi tänä päivänä käytännössä mahdotonta työskennellä. Potilastietojärjestelmien toimivuus ja käytettävyys on erittäin suuri haaste kaikissa terveydenhuollon yksiköissä kaikkialla. Huonosti toimiessaan se voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Nämä ovat vain kolme esimerkkiä. Pitää muistaa, että samanlaisia yhteyksiä löytyy monien muidenkin tukipalveluiden alueelta.
Katso myös: alustuksen pp-esitys pdf-muodossa
