Lähtölauluja ja keskeneräisyyden historiaa / 5.10.2020 / Matti Johannes Koivu

ohjelmaBillBoard 20 6 iso

Onko historia potku takamukseen vai munille? Tämä on tärkeä kysymys, kun pohditaan menneisyyden merkityksiä nykyajassa. Kysymyksen voisi muuntaa myös muotoon; millaista toimijuutta historia synnyttää. Modernin Suomen historia on koodattu suurimpaan osaan meistä, mutta emme aina tunnista sen vaikutuksia nykyajassa. Emme myöskään aina osaa nähdä sen synnyttämiä käsityksiä tulevaisuudesta.

Historiaa on Suomessa perinteisesti opetettu kansallisesta näkökulmasta. Suomi on ollut tarinan päähenkilö ja tarinan kulkuun ovat vaikuttaneet suurmiehet ja sankarit. Koulun historianopetus on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta monet kantavat mukanaan erilaisten historiakäsitysten jäänteitä. Professori Sirkka Ahonen kirjoittaa Suomen historian myyteistä ja niiden vaikutuksesta koulumaailmaan. Koulukirjojen antama näkökulma kansalliseen historiaan on ollut monin paikoin rajoittunut ja osittain jopa vääristynyt. On arvokasta pysähtyä pohtimaan omaa historiasuhdettaan, sitä tarinaa ja aikajanaa, jonka on koulussa aikanaan oppinut. Kun tästä menneisyyskäsityksestä tulee tietoiseksi, osaa paremmin nähdä sen vaikutuksia. Historioitsija Heikki Ylikangas on sanonut, että ihmiset osaavat kuvitella vain sellaisen tulevaisuuden, jonka he ovat jo eläneet. Tästä näkökulmasta oman historiasuhteen selvittämien on suunnattoman arvokasta.

Historiaa on perinteisesti opetettu edistyksen näkökulmasta. Historia on menneissä koulukirjoissa usein esitetty ihmisen ja teknologian voittokulkuna kohti parempaa maailmaa. Tämä on historian kansallisen näkökulman lisäksi toinen keskeinen jälkitarkastelua vaativa teema. Historian näkeminen edistyskertomuksena aiheuttaa monia ongelmia. Useat tutkijat pohtivat sitä, ketkä kertomukseen saavat, ja ovat saaneet osallistua? Paljon keskustelua käydään myös historian edistysluonteen ympäristövaikutuksista. Historian näkeminen edistyskertomuksena on korostanut teknologian ja talouskasvun positiivisia vaikutuksia varsin kritiikittä useiden sukupolvien ajan. On arvokasta pysähtyä pohtimaan, millainen on oma suhde edistyksen ja länsimaisen kehityskertomuksen kautta kirjoitettuun historiaan. Tämä suhde saattaa olla ratkaiseva, kun ajatellaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamista.

-Matti Johannes Koivu