Musiikin merkitys ja mahdollisuudet terveydenhuollossa - Ava Numminen (12.12.11)

Tietoja

Luotu: 20.12.2011 17:21

Viimeksi päivitetty: 12.08.2013 12:06

Näkökulmia musiikkiin ja sen hyvinvointivaikutuksiin

1993 tuli tunnetuksi tutkimus, jonka mukaan Mozartin kuuntelun vaikuttaisi älykkyyteen. Tutkimuksen jälkeen alettiin yleisesti puhua "Mozart-vaikutuksesta".

Tutkimuksen tuloksen julkaisu vaikutti nopeasti yleiseen mielipiteeseen. Yhdysvalloissa päiväkodit alkoivat soittaa lapsille klassista musiikkia ja esimerkiksi Georgiassa vastasyntyneiden vanhemmille alettiin jakaa klassisen musiikin levyjä.

Myöhemmin havaittiin, että tuloksia oli tulkittu väärin, antaen olettaa, että klassisen musiikin kuuntelu vaikuttaisi positiivisesti älykkyyteen pidemmällä aikavälillä. Mutta totta oli kuitenkin se, että musiikin kuuntelu nosti hetkellisesti avaruudellista hahmotusta mittaavissa tehtävissä saatuja pisteitä.

Musiikilla on havaittu kuitenkin myös pitkäaikaisia, ja toipumista edistäviä vaikutuksia. ”Päivittäinen musiikin kuuntelu parantaa kognitiivista toipumista ja mielialaa aivoinfarktin jälkeen. Tämä selvisi vuonna 2008 Teppo Särkämön Brain-lehdessä julkaistusta, suurta huomiota herättäneestä tutkimuksesta.”

Entä mitä on musiikki?

Hyvinvointimusiikki?

Tanskassa hyvinvointimusiikki on saanut jo kannustusta hoitoalalta.

- Siellä on viety akustiset, hoitavat äänimaisemat ambulansseihin. Euroopan suurin ambulanssifirma Falck käyttää jo yli yhdeksässä sadassa ambulanssissaan juuri tällaisia äänimaisemia. Lisäksi Tanskassa musiikki on viety leikkaussaleihin, heräämöihin ja muihin paikkoihin.

Musiikki ja tunteiden käsittely

Musiikki toimii kanavana tunteille. On helppo kuvitella kuinka esimerkiksi länsi-afrikkalainen soitin nimeltä kora (harpunkaltainen 21-kielinen soitin), on toiminut tunteiden tulkkina ja suodattimena sukupolvesta toiseen. Näin ainakin voisi päätellä siitä, että esimerkiksi kora-musiikkia Afrikan ulkopuolella tututuksi tehnyt kora-soittaja Toumani Diabaté kertoo kuuluvansa kora-soittajien isä-poika ketjuun, ja hän itse on tuossa pitkässä tradiossa 71.

(Foorumin alussa kuunneltiin kora-musiikkia)

Koonnut Mikael Taylor

--------------------

Lähteet:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Mozartin+kuuntelu+ei+teek%C3%A4%C3%A4n+ihmisest%C3%A4+%C3%A4lykk%C3%A4%C3%A4mp%C3%A4%C3%A4/1135256757913

http://fi.wikipedia.org/wiki/Musiikki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Musiikin_vaikutukset

http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkisto/2011/uutinen-09-03-2011.htm

http://yle.fi/uutiset/teksti/kulttuuri/2011/04/parantavassa_musiikissa_puhaltavat_uudet_tuulet_2535360.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kora

Kirjallisuutta:

Musiikki ja mielen mahdollisuudet (1997)

julkaisu on koottu suomalaisten asiantuntijoiden artikkeleista. Pääteemana on se, miten eri tavoin musiikki vaikuttaa ihmisen mieleen. Artikkelit liittyvät Sibelius- Akatemian avoimen korkeakoulun ja Suomen mielenterveysseuran keväällä 1997 yhdessä järjestämään Studia generalia -sarjaan Musiikki ja mielen mahdollisuudet.

---------------------

Osallistuneiden ajatuksia ja kokemuksia foorumista:

"Hyvä alustus - hyvä luento - ymmärretty viesti --> opittu "

"Asenteen muutos on jo alkanut tapahtua. Mielestäni kuntoutus- ja hoitopaikoista on hyväksyttyä laulaa potilaille/potilaiden kanssa."

"Erinomainen tilaisuus! Miten saisi uusinnan?"

"Taas kerran mieli aukeni uudelle, vanhalle aiheelle. Jos itse joskus voisi sairaanakin päästä osalliseksi musiikin voimasta".

---------------------------------------------------------------

Musiikin merkitys ja mahdollisuudet terveydenhoitamisessa

Ava Numminen, läänintaiteilija (Uusimaa), musiikintohtori, psykologi, laulunopettaja

Musiikin merkitys terveyden hoitamisessa (Nummisen kirjoittama tiivistelmä)

Ava Numminen

Ihmiset ovat ilmeisesti kautta lajin historian laulaneet, soittaneet ja tanssineet, laululla on tyynnytetty lapset uneen. Nykytutkimus osoittaa, että aivot prosessoivat laaja-alaisesti musiikkia riippumatta muodollisesta musiikillisesta koulutuksesta. Useimmat ihmiset kuuntelevat musiikkia mielellään ja käyttävät sitä itsehoidollisesti esimerkiksi stressin purkamiseen (Helsing 2011; Saarikallio 2010). Merkittävää yhdysvaltalaista neurologia Oliver Sacksia lainaten voikin sanoa ihmisen olevan lajityypiltään musiikillinen olento.

Ihmisten kiinnostus musiikkia kohtaan toki vaihtelee, toisille se on tärkeämpää kuin toisille. Samaten vaihtelee musiikillisten taitojen kuten soitto- tai laulutaidon omaksuminen - näinhän on tilanne minkä tahansa muunkin taidon kohdalla. On kuitenkin hyvä tietää, että esimerkiksi laulutaitoa voi kehittää minkä ikäisenä tahansa ja miltä tasolta tahansa. Jos on koulussa saanut viivan laulussa, se ei tarkoita sitä, että ei voisi kehittyä laulamisessa. Valitettavasti ihmisiä kuitenkin jaotellaan kovin kärkkäästi ”musikaalisiin” ja ”epämusikaalisiin”. Jaottelu on kovin ongelmallista, koska ei ole olemassa yksiselitteisiä kriteereitä musikaalisuudelle (Numminen 2005; www.lauluavain.fi).

Musiikki voi tarjota räätälöidysti käytettynä merkittävän tuen hoitoon ja kuntoutukseen. Annan tässä joitakin esimerkkejä. Kun aivoinfarktipotilaat kuuntelivat systemaattisesti mielimusiikkiaan, heidän puheensa tarkkuus ja nopeus palautui paremmin ja heillä oli vähemmän masentuneisuutta ja muistiongelmia kuin ryhmällä, joka kuunteli äänikirjoja tai kontrolliryhmällä (Särkämö ym. 2008). Afasiapotilaat hyötyvät usein laulullisen puheen käytöstä (Melodic Intonation Therapy). Parkinsonpotilaiden kävely voi merkitsevästi nopeutua, jos sitä tahdistetaan musiikilla (Thaut & Abiru 2010). Kipupotilailla mieluisan musiikin kuuntelu voi vähentää kivun kokemusta ja kipulääkityksen tarvetta (Engvall & Duppils 2009; Nilsson 2008). Masennuspotilaiden on osoitettu hyötyvän musiikkiterapiasta (ks. Erkkilä ym. 2011).

Musiikkia voi soveltaa lukemattomilla eri tavoilla pitkäaikaishoidossa, jossa suurin osa asukkaista kärsii muistisairauksista. Musiikillinen osaaminen nimittäin voi säilyä, vaikka ihmisen kielellinen kommunikaatio on käynyt vaikeaksi tai mahdottomaksi (ks. Särkämö ym. 2011). Muistisairaan ihmisen mielimusiikin tai laulamisen avulla on mahdollista esimerkiksi helpottaa pesutilanteita ja vähentää hetkellisesti ahdistuneisuutta (Götell ym. 2009). Musiikki on oiva muistelun väline ja tuottaa ihmisille iloa ja myös osaamisen kokemuksia - esimerkiksi puhumaton ihminen laulaa ja muistaa sanat ongelmitta. Musiikkia on tietysti käytettävä harkitusti. Koko päivän huutava radio tai televisio juontajajorinoineen ei tuota muuta kuin stressaavaa hälyä.

Tietoa musiikin hoito- ja kuntoutusfunktioista on olemassa riittävästi, jotta olisi perusteltua hyödyntää musiikkia nykyistä enemmän hoidossa. Kentällä toimivat terveydenhoidon ammattilaiset tarvitsevat päivitettyä tietoa musiikin mahdollisuuksista. Myös asennetasolla tarvitaan muutoksia. Moni hoitaja pystyisi mainiosti vetämään lauluryhmää tai musiikin kuunteluryhmää vanhuksille. Paljon nykyistä järjestelmällisemmin voitaisiin yhdistää voimavaroja. Esimerkiksi musiikkiopistolaiset kävisivät harjoittelemassa palvelutalossa tai muistisairasyksikössä. Nuoret saisivat hyödyllisiä kokemuksia paitsi muille soittamisesta, myös siitä, että heidän teoillaan (soittamisella) on merkitystä. Asukkaiden elämään tulisi kiinnostavaa vaihtelua soitinryhmän harjoittelun seuraamisesta. On myös kummallista, että ainakin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan tavallisinta se, että koululaisia ja muita nuoria omaisia ei pääsääntöisesti juuri näy omia mummuja tai vaareja tervehtimässä - paitsi korkeintaan jouluna. Yhteiskunta, jossa nuoret ja vanhat eivät kohtaa, on vääristynyt. Tarvitsemme toisiamme. Musiikin välityksellä nuorten ja vanhojen, tuttujen ja outojen kohtaaminen tuo iloa ja energiaa, lohtua ja valoa monen elämään.  

Täältä löydät alustuksen powerpoint-pohjan pdf-tiedostona.

Lähteet:

• Engvall, M. & Duppils.G.S. 2009. Music as a nursing intervention for postoperative pain: a systematic review. J. Perianesth. Nurs. Dec. 24 (6), 370-83.
• Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Vanhala, M. & Gold. C. 2011. Individual music therapy for depression: randomised controlled trial. The British Journal of Psychiatry published online Apr 7.
• Götell, E., Brown, S., & Ekman, S. L. 2009. The influence of caregiver singing and background music on vocally expressed emotions and moods in dementia care: A qualitative analysis. International Journal of Nursing Studies, 46, 422–430.
• Helsing, M. 2011. Music in Everyday Life: The Effects of Everyday Music Listening on Emotions, Stress, and Health. Degree of licentiate in psychology, Department of Psychology, Gothenburg, Sweden.
• Nilsson, U. (2008). The anxiety and pain reducing effects of music interventions: a systematic review. AORN J. Apr. 87(4): 780-807.
• Numminen, A. Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi. Tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Studia Musica 25, Sibelius-Akatemia.
• Saarikallio S. 2010.Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychol Music; 39: 307-327.
• Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M. Autti, T. Silvennoinen, HM, Erkkilä J., Laine, M., Peretz,I., Hietanen, M. 2008. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain, 131, 866-876 .
• Särkämö, T., Laitinen, S., Numminen, A., Tervaniemi, M., Kurki, M. & Rantanen, P. 2011. Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisaraiden mielielan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. www.miinasillanpaasaatio.fi.
• Thaut, M.H. & Abiru, M. 2010. Rhythmic auditory stimulation in rehabilitation of movement disorders: A review of current research. Music Perception, vol. 27, 4, 263-269.
• www.lauluavain.fi: Laulukoulutusta aivan kaikille, myös lauluaroille ja itsensä laulutaidottomiksi kokeville. Kesäkursseja ja hoitolaulun koulutusta hoitajille.

Suositeltavaa luettavaa:

• Levitin, D. 2006. This Is Your Brain on Music. Understanding Human Obsession. Atlantic Books. London.
• Numminen, A. 2011. Musiikki, laulu ja muistisairaus. Memo 3, Suomen muistiasiantuntijoiden jäsennumero.
• Soinila, S. & Särkämö, T. 2009. Musiikki aivoinfarktipotilaan hoidossa. Duodecim, 23.